Principal Tower

Case: Kalasatama


Kalasatama rakentuu Helsingin itäiseen kantakaupunkiin. Kehittyvä kaupunginosa on mielenkiintoinen auditointikohde, sillä se on suomalaisittain hyvin tiiviisti rakennettua kaupunkia. Tavoitteena oli havainnollistaa alueella muodostuvia ekosysteemipalveluita ja sitä varten valittiin kolme tarkastelupistettä, jotka toimivat havainnollistamisen kiinnekohtina: Fiskarin kortteli, Capellanaukio sekä Antareksenkatu. Jokaisesta tarkastelupisteestä tuotettiin 360-kuvat nykytilanteesta sekä skenaarionäkymät, joissa vihreän infrastruktuurin elementtejä on lisätty ja niiden tuottamia ekosysteemipalveluita havainnollistettu visuaalisesti ja tekstikentillä. 360-kuvien tarkasteluun laadittiin oma sovellus.

Siirry Kalasatama-sovellukseen ja tarkastele Kalasataman nykytilaa sekä tulevaisuusskenaarioita.

Auditoinnin kautta konkretisoitui, että tarkastelualueella on suhteellisen vähän vihreän infrastruktuurin elementtejä. Tiiviisti rakennetussa kaupungissa yksittäisten elementtien merkitys ekosysteemipalveluiden tuottamisessa kasvaa. Niitä lisäämällä Kalasatamassakin voitaisiin lisätä asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä ekosysteemipalveluita.

Kalasataman alue toi myös hyvin esiin ekosysteemipalveluiden mittaamiseen liittyvät haasteet. Muodostuvia ekosysteemipalveluita ja etenkin niiden määrää on haastavaa määrittää yksiselitteisesti. Tähän on useita syitä.

Auditointi pohjautuu ekosysteemipalveluiden muodostumisesta tuotettuun tieteelliseen tietoon, mutta sitä ei ole saatavilla kaikkien auditoitujen elementtien osalta tasaisesti. Esimerkiksi kaupunkipuita ja niiden tuottamia ekosysteemipalveluita on tutkittu laajasti, mutta vaikkapa ruohovartista kasvillisuutta merkittävästi vähemmän.

Tutkimustieto on myös osittain paikkasidonnaista ja sen siirtäminen suoraan suomalaisiin ilmasto-olosuhteisiin ei aina onnistu. Lisäksi prosessinomaisten ekosysteemipalveluiden kuten pienilmaston säätelyn tai ravinnekierron mittaaminen tai numeerinen määrittäminen ei ole yksiselitteistä.

Auditoinnin pilotointi osoitti, että vaikka vihreä infrastruktuuri on osin rinnastettavissa harmaan infrastruktuurin teknisiin järjestelmiin, sen suunnittelu ja ylläpito vaativat kuitenkin uudenlaista lähestymistapaa. Verkostomaisen kokonaisuuden kehittäminen on tärkeämpää kuin yksittäisen elementin optimointi, koska ollaan tekemisissä elollisen luonnon kanssa, joka muuttuu jatkuvasti.

Kalasataman pilotoinnin avulla lisättiin ymmärrystä myös siitä, miten ekosysteemipalvelutietoa voitaisiin liittää osaksi kaupunkitietomallia.

Ensisijaisesti se vaatii niiden teknisten standardien laajentamista, joiden pohjalta malli toimii. Tämä on mahdollista, mutta vaatii joko yleisen CityGML-standardin kehittämistä kansainvälisessä yhteistyöryhmässä tai paikallisen sovelluksen kehittämistä.

view slideshow

Katso kuvia Kalasatama-sovelluksesta


Paikallisiin tarpeisiin räätälöidyn sovelluksen kehittämisen puolesta puhuu mahdollisuus objektien kuvaukseen tarkalla tasolla. Tarkempi määrittely voi kohdistua esimerkiksi paikallisen lajiston kuvaukseen tai jopa kaupunkikohtaisen viherkalustekirjaston kuvaukseen.

Paikallinen sovellus siis tuottaa yleistä standardia tarkemman työkalun, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi vihreän infraomaisuuden hallinnassa, suunnittelussa ja ekosysteemipalvelupotentiaalin arvioinnissa.